EU:n koalitiot muutoksessa: ilmasto ja sosiaalinen Eurooppa
”EU:n puolustajat voittivat.” Maanantai-aamun otsikko oli osuva. EU-vaalien tulos pitää sisällään uusien koalitioiden mahdollisuuden. Suomen ja Hollannin vaalitulokset ja poliittinen kulttuuri voivat näyttää esimerkkiä.
EU-vaalien tuloksen analysoinnissa ei kannata kiinnittää huomiota vain kahden perinteisesti suurimman ryhmittymän, kristillisdemokraattien (EPP) ja sosialidemokraattien (S&D) asemaan. Eurooppalaiseen yhteistyöhön ovat tähänkin saakka osallistuneet kahden suurimman ryhmän lisäksi erityisesti lainsäädännössä myös liberaalit (ALDE) ja vihreät (Greens).
Nämä eurooppalaisen yhteistyön vahvistamista kannattavat ryhmät ovat saamassa uuteenkin parlamenttiin yhteensä noin kahden kolmasosan enemmistön. Enemmistön sisällä on kuitenkin tapahtunut mielenkiintoisia poliittisia muutoksia. Nämä liittyvät sekä ilmastonmuutokseen että sosiaaliseen Eurooppaan.
Kaikki neljä ryhmää ovat tähänkin saakka kannattaneet EU:n yhteistyön tiivistämistä: Euroopan kristillisdemokraatit ja liberaalit perinteisesti puhtaan taloudellisen liberalismin hengessä, sosialidemokraatit ja vihreät enemmän sosiaalisen Euroopan hengessä. Nyt on mielenkiintoista seurata, miten Macronin voimat liberaalien sisällä vaikuttavat ALDE:n kantoihin. Kannattaa ehkä panna merkille, että Macronin taustalla vaikuttaa myös entinen EU:n vihreiden raskaan sarjan eurooppalainen vaikuttaja Daniel Cohn-Bendit.
Ilmastonmuutoksen vastustamisessa kaikki neljä ryhmää ovat lähentymässä toisiaan. Sosiaalisessa Euroopassa sosialidemokraatit ja vihreät ovat puolestaan hyvin lähellä toisiaan. Kun kuuntelee EU:n S&D -kärkiehdokkaan ja komission nykyisen varapuheenjohtajan, Frans Timmermansin visioita Euroopan modernisoimiseksi, on hyvin vaikea tehdä eroa sosialidemokraattien ja vihreiden välillä.
Sekä Suomessa että Timmermansin kotimaassa Alankomaissa sosialidemokraatit ja vihreät ovat käytännössä tulleet asiakysymyksissä hyvin lähelle toisiaan: sosialidemokraatit vihertyneet ilmastonmuutoksen seurauksena ja vihreät siirtyneet kannattamaan sosiaalisempaa Eurooppaa markkinaliberalismin vastapainona. Vaikka puolueet kilpailevat esimerkiksi Saksassa verisesti toistensa kanssa, sisällöllisesti ne ovat yhä lähempänä toisiaan.
Myös liberaaleista ja kristillisdemokraateista löytyy voimia, jotka ottavat ilmastonmuutoksen ohella sosiaalisen Euroopan kysymykset yhä vakavammin. Nyt on mielenkiintoista seurata, miten EU:n uudet koalitiot kehittyvät. Ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun tehostaminen yhdistettynä sosiaalisempaan Eurooppaan voi hyvinkin tarjota inspiraatiota ja koalitiomahdollisuuksia uuden komission muodostamiselle.
Lähiviikkojen dynamiikkaa on mielenkiintoista seurata: sekä eurooppalaisten ryhmien välillä että niiden sisällä; sekä ilmastonmuutoksessa että sosiaalisessa Euroopassa. Suomen EU-puheenjohtajuus sattuu mielenkiintoiseen saumaan.
Jako yhteistyön vahvistamisen kannattajiin ja vastustajiin on liian yksioikoinen kuvaamaan syntymässä olevaa asetelmaa. Edellinen komissio teki talous- ja rahaliiton syventämiseksi ehdotuksia, jotka Suomessa yhteistyön vahvistajat torjuivat asiantuntijoiden laajalla konsensuksella.
Komissio ehdottaa esim. (6.12.2017):
”Tänään annetun ehdotuksen mukaan Euroopan valuuttarahasto perustetaan omaksi unionin lainsäädännön alaiseksi oikeushenkilökseen. Siitä tulee Euroopan vakausmekanismin seuraaja, jossa vakausmekanismin nykyiset taloudelliset ja institutionaaliset rakenteet säilyvät olennaisilta osin ennallaan.”
jne
(KOMISSION TIEDONANTO LISÄTOIMET EUROOPAN TALOUS- JA RAHALIITON VIIMEISTELEMISEKSI: ETENEMISSUUNNITELMA https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF…)
Valtiovarainministeriö/Suomi kommentoi:
”Suomi ei näe tarvetta Euroopan vakausmekanismin siirtämiselle osaksi Euroopan unionin oikeudellista kehikkoa. (–)
Edellä todetuin syin Suomi myös katsoo, ettei ole perusteita luoda erillistä eurobudjettia nykyisten vakiintuneiden unionin instituutioiden rinnalle.
Suomi ei näe tarvetta eikä perusteita luoda uutta toimielintä euroalueen valtiovarainministerin tai valtiovarainministeriön muodossa, vaan katsoo nykyisten instituutioiden olevan riittäviä.”
jne
https://docplayer.fi/71347753-Valtiovarainminister…
ALDEn kautta Ranskan linja esimerkiksi eurobudjetin tai valtiovarainministerin luomiseksi luultavasti vahvistuu europarlamentissa, mutta Suomen torjuva kanta säilynee ennallaan hallitusratkaisusta riippumatta.
Ilmoita asiaton viesti
Näyttää tosiaan huolestuttavalta. Ilmastobusiness hyödyttää joitain tahoja mutta iskee rivikansalaisia pahoin. Ja federaatio syvenee. Kaiken järjen mukaan ilmastolakeihin (veroihin) riittää määräenemmistö joka on mahdollisesti saavutettavissa eu – parlamentissa. Suomi hurraa mutta miten joku Puola reagoi? Saa nähdä saavatko torpattua myös kaikki ’väärät’ komissaarit kuten vaikka Puolan tosin löytyykö sieltä edes ’sopivaa’?
Ilmoita asiaton viesti
Toivotaan että onnistuvat kehittämään Eurooppaa parempaan suuntaan 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Hei, samaa mieltä talous- ja rahaliittoa koskevista kommenteista. Kun mennään yksittäisille politiikka-alueille (talous, maahanmuutto, jne.) erot myös eurooppalaisen yhteistyön kehittäjien/eri ryhmien välillä ja sisällä alkavat tietysti näkyä. Erojen lisäksi olennaista on kuitenkin se, että kaikki em. neljä ryhmää ovat valmiita tekemään kompromisseja yhteistyön kehittämisen hengessä.
Ilmastopolitiikassa hyödyt ja haitat riippuvat myös tarkasteltavasta ajasta. Vähänkin useamman vuoden tarkastelussa hyödyt tulevat näkyviin. Tulevaisuudessa EU:n ja jäsenmaiden kilpailukyky riippuu siitä, miten nopeasti uusia matalahiilisiä ja resurssitehokkaita ratkaisuja kyetään ottamaan käyttöön. Edelläkävijät tarjoavat tulevaisuuden työpaikat.
Ilmoita asiaton viesti
Olen myös huomannut, että sosialidemokraatit ja vihreät ovat nykyään käytännössä Labour-blokin päosaset.
Vihreät ovat nousseet monissa suurissa kaupungeissa Labour-blokin ykköspuolueeksi. Ei siinä pitäisi olla demareilla minkäänlaista protestin aihetta. Sdp ja Vihreät täydentävät mainiosti toisiaan. Eivät ne astu toistensa varpaille. Kummatkin taistelevat talouskysymyksissä reilumman ja oikeudenmukaisemman Suomen ja maailman puolesta.
Vihreällä nuorisolla on tapana sanoa, etteivät he varmaan koskaan saa minkäänlaista eläkettä, jos edes elävät eläkkeelle saakka tässä saastuneessa maailmassa. Demarivanhukset taas surkuttelevat vuosi vuodelta heikentyviä eläkkeitään, koska mikään hallitus vuoden 1994 jälkeen pohjastaan riippumatta ei ole suostunut korjaamaan taitetun eläkeindeksi huutavaa vääryyttä.
Vihreiden ja demarien on yhdistettävä voimansa taistelemaan köyhyyttä ja epäreiluutta vastaan. Nuorten ja ikääntyneiden on kohdattava toisensa ja todettava, että edut ovat yhteiset.
http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276678…
Ilmoita asiaton viesti