Ilmastopolitiikka on tie uuteen talouteen

Ilmastonmuutos pakottaa ensimmäistä kertaa ihmiskunnan historiassa laskemaan luonnolle sen todellisen hinnan taloudellisessa päätöksenteossa. Vaikka tämä on pakko, se on myös mahdollisuus.  Matalahiilinen ja resurssitehokas kiertotalous mahdollistaa talouden vallankumouksen. Toisen jäte on toisen raaka-aine, jolloin muita raaka-aineita tarvitaan vähemmän. Tämä kaikki synnyttää uutta kestävää liiketoimintaa.

Olen toiminut viimeiset kaksi vuotta Arktisen neuvoston kestävän kehityksen työryhmän puheenjohtajana. Avasimme ryhmässämme Suomen kaudella ensimmäistä kertaa Arktisen neuvoston historiassa keskustelun ympäristön ja talouden kestävästä yhdistämisestä.  Erityisesti herkillä arktisilla alueilla tulee estää lyhyen aikavälin kontrolloimaton voitontavoittelu.

Suomalaisyritykset ovat SITRA:n johdolla kehittämässä kiertotaloutta ja olemme vieneet keskustelun EU:n komissioon. Muutoksen haaste on niin valtava, että koko EU tulee mobilisoida ja sen tulee toimia uuden ilmastoajan kansainvälisenä johtajana nyt alkavalla uudella viisivuotiskaudella 2019-2024.

Kiertotalouden vaatima teknologia on jo olemassa. Digitalisaatio mahdollistaa ensimmäisen kerran historiassa kuluttajan ja tuottajan reaaliaikaisen yhteydenpidon. Reaaliaikainen yhteydenpito mahdollistaa kulutuksen minimoinnin kulloistenkin tarpeiden mukaan esim. energiassa eri vuorokauden aikoina.

Uudella ilmastoajan taloudella tulee luoda uusia valinnanmahdollisuuksia myös kuluttajille. Jos vaikka kaikissa kaupan hyllyissä olevissa tuotteissa olisi CO2-merkki, kuluttaja voisi ottaa päästöt huomioon kaikissa valinnoissaan. Käytännössä päästöjä on hankala laskea tuotteiden ja palveluiden koko elinkaaren ajalta. Mutta onhan elintarvikepakkauksissakin kalori- ja ravintoainemerkinnät.

Kotimaisen liikenteen ja energian päästöjen lisäksi ilmastokeskustelu on siirtymässä Suomessa pikkuhiljaa kohti kaiken tuonnin piilevää ilmastokuormaa. Kansainvälisessä kaupassa on korkea aika miettiä myös hiilijalanjäljen pienentämistä.

EU on 500 miljoonan asukkaan valtava talousalue. Koulutetun väestönsä avulla sillä on ainutlaatuiset mahdollisuudet uuden kansainvälisen kestävän talouden edelläkävijäksi. Europarlamentti on jo osoittanut, että se voi kirittää muita instituutioita ilmastodiplomatiassa tai Arktisessa yhteistyössä.

PekkaShemeikka
Helsinki

Olen Pekka Shemeikka, pitkän linjan EU-asiantuntija ja virkamies ulkoministeriöstä. Minulla on kolmen vuosikymmenen kokemus kansainvälisestä diplomatiasta. Olen hoitanut suhteita europarlamenttiin yli seitsemän vuotta Brysselissä. Tunnen parlamentin ja sen työtavat melkein kuin omat taskuni. Tiedän konkreettisesti, miten yksittäinen meppi voi edistää Suomen etua parlamentissa. Tunnen EU:n instituutiot henkilökohtaisesti.
Viimeksi olen johtanut Arktisen neuvoston kestävän kehityksen työryhmää Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden ajan. Aikamme haasteet, taloudellinen globalisaatio ja ilmastonmuutos voidaan kääntää mahdollisuuksiksi. Matalahiilisyys voidaan saavuttaa uusilla liiketoiminnan malleilla ja uusilla kuluttajien valinnanmahdollisuuksilla. Eurooppalainen yhteistyö tarvitsee virkamiestyön rinnalla yhteistä tahtoa ja tunnetta. Haluan olla kehittämässä EU:n sisäistä yhteistyötä ja yhteishenkeä. Suomalaisuus ja eurooppalaisuus ovat osa meitä kaikkia. Järjellinen Eurooppa tarvitsee tunnetta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu