Eduskuntavaaleista EU-vaaleihin: vastakkainasettelua vai yhteistyötä

Suomen eduskuntavaalien tulosta voi lukea kolmen eri suunnan voittona. Näistä kaksi edustivat tyytymättömyyttä ja yksi tyytyväisyyttä. Mielenkiintoinen voittajien kolmio.

Suurin voittaja oli punavihreä oppositio SDP:n johdolla, joka halusi vähentää sosiaalista turvattomuutta ja nopeuttaa toimia ilmastonmuutosta vastaan. Toinen voittaja, perussuomalaiset olivat myös tyytymättömiä, mutta he tarjosivat äänestäjille uudistusten sijaan jarruttamista ja käpertymistä sisäänpäin. Kokoomuksen torjuntavoitto osoitti, että eriarvoisuuden tunteista huolimatta paljon on myös niitä, jotka ovat tyytyväisiä nykyiseen politiikkaan. Keskustan vuoro oli hävitä äänet tälle kärkikolmikolle.

Vaalitulos eli tyytymättömien kaksikolmasosaa kuvastaa syvää tyytymättömyyttä yhteiskunnan nykysuuntaa kohtaan toteutuneesta talouskasvusta huolimatta. Punavihreiden ja perussuomalaisten ehdottamat lääkkeet eroavat täysin toisistaan, mutta yhteistä on huoli siitä, minkä koetaan jäävän globalisaation jalkoihin.

Suomen vaalitulos käy hyvin yhteen yleiseurooppalaisen polarisaation kanssa. Perinteiset poliittiset voimat pirstaloituvat suurista keskisuuriksi, laidat vahvistuvat samalle tasolle. Jos tätä muutosta yrittää analysoida perinteisellä oikeisto-vasemmisto -kehikolla, ei pääse oikein mihinkään.

EU-yhteistyö on eräänlainen positiivisen yhteistyön laboratorio maailmassa. Kolmen viikon päästä yli 500 miljoonalla ihmisellä on mahdollisuus äänestää uudesta parlamentista. Myös siellä päätetään mihin suuntaan jatketaan – yhteistyön vai vastakkainasettelun. Yhteishenki vaatii, että kaikkia kuunnellaan.

 

PekkaShemeikka
Helsinki

Olen Pekka Shemeikka, pitkän linjan EU-asiantuntija ja virkamies ulkoministeriöstä. Minulla on kolmen vuosikymmenen kokemus kansainvälisestä diplomatiasta. Olen hoitanut suhteita europarlamenttiin yli seitsemän vuotta Brysselissä. Tunnen parlamentin ja sen työtavat melkein kuin omat taskuni. Tiedän konkreettisesti, miten yksittäinen meppi voi edistää Suomen etua parlamentissa. Tunnen EU:n instituutiot henkilökohtaisesti.
Viimeksi olen johtanut Arktisen neuvoston kestävän kehityksen työryhmää Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden ajan. Aikamme haasteet, taloudellinen globalisaatio ja ilmastonmuutos voidaan kääntää mahdollisuuksiksi. Matalahiilisyys voidaan saavuttaa uusilla liiketoiminnan malleilla ja uusilla kuluttajien valinnanmahdollisuuksilla. Eurooppalainen yhteistyö tarvitsee virkamiestyön rinnalla yhteistä tahtoa ja tunnetta. Haluan olla kehittämässä EU:n sisäistä yhteistyötä ja yhteishenkeä. Suomalaisuus ja eurooppalaisuus ovat osa meitä kaikkia. Järjellinen Eurooppa tarvitsee tunnetta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu